Hei, miten voimme auttaa sinua?

13.05.2022 / Työehtosopimus, Työoikeus

Työehtosopimustoimintaa yritettiin uudistaa – miten kävi?

Suomen työlainsäädännölle on pitkään ollut ominaista ammattiliittojen vahva asema. Käytännössä tämä ilmenee toimialakohtaisina työehtosopimuksina. Mikäli tietyn alan työehtosopimus on yleissitova, se velvoittaa soveltuessaan myös järjestäytymättömiä työnantajia, joiden tulee noudattaa toimialakohtaisessa työehtosopimuksessa säädettyjä vähimmäisehtoja.

Perinteisessä työehtosopimuskulttuurissamme on kuitenkin kahden viime vuoden aikana tapahtunut olennaisia muutoksia, jotka merkitsevät historiallista käännettä työehtosopimuksiin liittyvissä ajattelutavoissa ja käytännöissä. Sovitaanko työehdoista tulevaisuudessa ensisijaisesti paikallisesti työpaikoilla?

Kaksi työnantajajärjestöä työehtosopimustoiminnan uudistajina

Lokakuussa 2020 työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry otti ensimmäisen askeleen ilmoittamalla, että se irtautuu työehtosopimustoiminnasta ja siirtää neuvottelut työehdoista yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi yrityskohtaisiksi neuvotteluiksi. Uudistus tarkoitti sitä, että Metsäteollisuus ry ei enää ole osapuolena työehtosopimuksissa, eikä se uusinut päättyneitä työehtosopimuksia.

Muutoksen taustalla oli tavoite kehittää työehtosopimuksia rakenteellisesti tavalla, joka hyödyttäisi kaikkia osapuolia, sillä aiemmilla keskitetyillä liittokierroksilla tätä tavoitetta ei ollut saavutettu. Metsäteollisuus ry:n irtautuminen työehtosopimustoiminnasta oli historiallinen. Ensimmäistä kertaa uutta työehtosopimusta ei enää solmittu.

Metsäteollisuus ry:n vanavedessä työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja jakaantuvansa kahteen eri yhdistykseen. Vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista siirtyi työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle, joka aloitti toimintansa elokuussa 2021.

Tällä muutoksella Teknologiateollisuus ry pyrki luomaan entistä paremmat edellytykset yrityskohtaiselle sopimiselle sekä lisäämään työntekijöiden ja henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon. Uudistuksen ajatuksena oli, että Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset saivat päättää uuteen työnantajajärjestöön liittymisen ja yrityskohtaisten työsuhteen ehtojen neuvottelun välillä.

Yrityskohtainen työehtosopimustoiminta ei päässyt vielä vauhtiin

Alkuvuoden 2022 aikana Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvotteli ja allekirjoitti uudet työehtosopimukset teknologiateollisuuteen (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallinjalostus), tietotekniikan palvelualalle sekä suunnittelu- ja konsultointialalle. Mikäli riittävä määrä työnantajia olisi jättänyt liittymättä uuteen työnantajajärjestöön ja valinnut siirtymisen yrityskohtaiseen sopimiseen, näille aloille ei olisi enää voitu vahvistaa yleissitovia työehtosopimuksia.

Stairs

Toisin kävi. Merkittävä osa uusista teknologia-alan työehtosopimuksista mitä luultavimmin vahvistetaan yleissitoviksi lähiaikoina, ja ne ovat jatkossakin sovellettavissa myös sellaisiin alan yrityksiin, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön. Työehtosopimusneuvottelut jatkuvat siis vanhan mallin mukaisesti. Yrityskohtaisen sopimisen ja muun muassa omaan tarkoitukseen sopivan palkkainflaatiokehityksen mahdollistaneen välivaiheen hyödynsivät valitettavan harvat teknologia-alan työnantajat.

Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n päätökset ovat ensimmäinen konkreettinen käytännön askel kohti sitä, että työehdoista sovitaan ensisijaisesti paikallisesti työpaikoilla. Sinänsä tämä suuntaus on kirjattu istuvan hallituksen hallitusohjelmaan, joka sisältää tavoitteen osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuvien paikallisten sopimusten lisäämisestä. Tavoitteen tarkoituksena on joustavuuden ja turvallisuuden yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Käytännön toteutus kuitenkin vielä tökki. Harvalukuisten teknologia-alan yrityskohtaisten työehtosopimusten ja lukuisten pienempien lakkojen ja lakkouhkien lisäksi merkittävin tosiasiallinen seuraamus lienee toistaiseksi UPM:n ja Paperiliiton jäsenten välinen liittolakko. Tämä 112 päivää kestänyt lakko oli tähän mennessä pisin sotien jälkeisenä aikana pidetty liittolakko Suomessa. Lakon välittömät kustannukset osapuolille ja yhteiskunnalle voitaneen laskea kymmenissä miljoonissa.

Valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta luopuminen jakaa luonnollisesti niin mielipiteitä kuin toimenpiteitäkin. Valintaa ohjaavat ideologian lisäksi myös käytännön realiteetit. Suurilla yrityksillä on mahdollisuus hankkia kykyä ja osaamista solmia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, mitä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei käytännössä vielä ole.

Yrityskohtaisella sopimisella voidaan saavuttaa liiketoiminnan kannalta merkittäviä muutoksia työsuhteen ehtoihin, mikä toimisi kilpailutekijänä niin yrityksen liiketoiminnan kuin työntekijöiden houkuttelemisen kannalta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yrityksellä on osaamista ja resursseja neuvotella kaikkien osapuolten kannalta houkutteleva yrityskohtainen työehtosopimus. Lisäksi vaikka kykyä ja osaamista yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvottelemiseen olisikin, ei riski työtaistelutoimista ole kadonnut mihinkään.

Vaikka yleissitovuuslautakunta ei ole tehnyt yhdestäkään uudesta teknologia-alan työehtosopimuksesta vielä virallista päätöstä, vaikuttaa siltä, että kaikki muut teknologia-alan työehtosopimukset tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta lukuun ottamatta tulevat olemaan yleissitovia. Yleissitovuuslautakunnan uudelleenarvioinnin jälkeen myös tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta mitä luultavimmin tulee yleissitova, mikä tarkoittaa sitä, että kyseistä työehtosopimusta sovelletaan myös muissa kuin työnantajajärjestöön kuuluvissa yrityksissä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Uusi työehtosopimustoiminta ei johtanut työlainsäädännön minimiehtojen soveltamiseen. Sen sijaan tarve uudistaa esimerkiksi henkilöstökäytäntöjä lisääntyi.

Kun toisaalta voimassa olevat työsopimukset määräävät kunkin työntekijän työsuhteen ehdot hänen työsuhteensa ajan ja toisaalta työsuhteessa pitkään jatkuneet muut käytännöt voivat sitoa osapuolia myös työehtosopimuksen voimassaolon jälkeen ja koska työntekijöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti, eivät yrityskohtaisen sopimisen vaikutukset tule laajemmassa mittakaavassa konkreettisesti näkymään vielä vähään aikaan.

Nykytoimet eivät vielä merkittävästi lisänneet työllisyyttä tai työmarkkinoiden joustavuutta, saati sitten kansantalouden kilpailukykyä. Yleissitovien työehtosopimusten tarpeellisuus on kuitenkin nyt haastettu. Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus tarvitsevat vain seuraajia.

Jos yllä esitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muutoin keskustella asiasta lisää, asiantuntijamme keskustelevat mielellään näistä aiheista lisää kanssanne.

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook