Hei, miten voimme auttaa sinua?

30.08.2021 / COVID-19, Kilpailuoikeus, Lainsäädäntö

Perustuslaki edellyttää koronapassia – elinkeinovapaus ja toimiva kilpailu vaakakupissa

Hallitus pohtii parhaillaan koronapassin käyttöönottoa ja hankkeen valmistelu etenee hyvää vauhtia sosiaali- ja terveysministeriössä (STM). Minkälaista perusoikeusharkintaa tämän yhteydessä tulee tehdä? Koronapassin suhteen kyse ei niinkään ole siitä, onko se perustuslain mahdollistama vaan siitä, että perustuslaki edellyttää sellaisen käyttöön ottoa.

Koronapassi on herättänyt kuluneen kesän aikana keskustelua niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa. Kuten muissakin koronakriisin aiheuttamissa lainsäädäntöhankkeissa, myös tällä kertaa hanketta kyseenalaistetaan vetoamalla perusoikeuksiin, erityisesti syrjimättömyysperiaatteeseen. Keskustelussa on kuitenkin tärkeää muistaa ja punnita tätä oikeutta suhteessa elinkeinovapauteen, joka on toimivan kilpailun lähtökohta.

Mihin koronapassia tarvitaan?

Koronapassin tavoitteena on STM:n mukaan vähentää koronatartuntojen esiintyvyyttä ihmisten kokoontumisissa ja edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Valmistelun on tarkoitus olla valmis 30.9. asiaa hoitavan työryhmän toimikauden päättyessä. Koronapassin voisi saada täydellä rokotussarjalla, negatiivisella testitodistuksella tai aiemmin sairastetulla taudilla. Passi mahdollistaisi muun ohella luopumisen elinkeinonharjoittajien toimivapautta rajoittavista säännöksistä.

Covid-19 passport

Ravintolaliiketoiminta ja tapahtumateollisuus keskiössä

Esimerkkinä on käytetty ravintolaliiketoimintaa ja tapahtumateollisuutta: Voisiko näillä aloilla toimijat edellyttää asiakkailtaan oma-aloitteisesti koronapassin kaltaista selvitystä? Tällöin yrittäjä voisi järjestää toimintansa terveysturvallisesti ilman ravintolan aukiolo- ja anniskeluaikaa koskevia rajoituksia, mutta lainsäädännöllisen tuen puuttuessa, joissakin puheenvuoroissa on katsottu, että elinkeinonharjoittaja voisi syyllistyä samalla syrjintään.

Ravintolatoiminnassa on ollut perinteisesti sallittua, syrjintäsäännöksistä huolimatta, harjoittaa asiakasvalintaa, jos liikkeen tason ylläpitäminen tai liikkeen toiminta-ajatus näin edellyttää. Asiakkailta voidaan esimerkiksi edellyttää tietyntyylistä pukeutumista tai erityistä ikää, ja toimijat voivat näin pyrkiä saamaan kilpailuetua toisiinsa nähden. Syrjivänä toimintana voidaan sen sijaan pitää asiakasvalinnan perustumista henkilön terveydentilaan. Terveystiedot tulee toki suojata ulkopuolisilta sisäänpääsytilanteessa, koska ne ovat yksityiselämää koskevia arkaluonteisia tietoja.

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Kun koronapassin käyttöönotolla tavoitellaan mahdollisuutta tarjota ihmisille erilaisia ravintola- ja tapahtumapalveluita koronaturvallisesti ja kun passi on kaikkien ihmisten saatavilla maksutta, voidaan perustellusti kysyä olisiko koronapassiin perustuva asiakasvalinta laissa kiellettyä syrjintää.

Miten huomioida suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaate?

Perusoikeusharkintaan kuuluu joka tapauksessa suhteellisuusperiaatteen ja välttämättömyysperiaatteen huomioon ottaminen. Perustuslakivaliokunta on tuonut tämän johdonmukaisesti esille kannanotoissaan.

Välttämättömyysperiaate edellyttää, ettei elinkeinon harjoittamisen vapautta rajoiteta enempää kuin se on välttämätöntä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Samoin suhteellisuusperiaate edellyttää, että tavoitteita ja keinoja punnitaan niin, että ne ovat oikeasuhtaisia tavoiteltavaan päämäärään nähden. Elinkeinovapautta ei tulisi rajoittaa ja elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua vääristää esimerkiksi rajoittamalla suhteettomasti asiakaspaikkojen määrää, jolloin yritykset eivät todellisuudessa pysty kilpailemaan keskenään.

Suhteellisuusperiaate taas tarkoittaa, etteivät asiakasmääriä tai aukioloaikoja koskevat rajoitukset ole enää perusteltuja, jos elinkeinon harjoittamisen vapautta vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja on tarjoilla. Koronapassi olisi juuri tällainen vaihtoehto.

Jos ylläesitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muutoin keskustella aiheesta, Boreniuksen EU & Competition -tiimi avaa aihetta mielellään lisää.

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook