Hei, miten voimme auttaa sinua?

26.10.2020 / Ennakollinen keskustelu, Verohallinto, Verotus

Kokemuksia ennakollisista keskusteluista Verohallinnon kanssa

Verovelvollisilla on ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollisuus saada Verohallinnon kannanotto verotuskohtelua koskeviin kysymyksiin paljon perinteistä ennakkoratkaisumenettelyä joustavimmin ja nopeammassa aikataulussa. Ennakollinen keskustelu on ollut Verohallinnolta hyvä avaus verotuksen ennustettavuuden parantamiseen. Tapaamisia on saatu järjestettyä etäyhteyksien välityksellä myös pandemian aikana. Menettelyn yleistyessä on kuitenkin tullut vastaan myös ongelmia.

Ennakollinen keskustelu on prosessi, joka tyypillisesti koostuu etukäteen valmistellun kirjallisen materiaalin toimittamisesta ja yhdestä tai useammasta tapaamisesta Verohallinnon asiantuntijoiden kanssa, joiden välissä Verohallinto voi pyytää asiasta kirjallisesti lisäselvitystä. Menettely päättyy joko siihen, että Verohallinto antaa kirjallisen ohjauksen (muistio) tai suosituksen hakea ennakkoratkaisua. Erona ennakkoratkaisumenettelyyn, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei voi valittaa muistiosta. Etu on merkittävä, koska muutoksenhakuprosessi voi lykätä sitovan ennakkoratkaisun saamista, ja aiheuttaa epävarmuutta sen suhteen voiko suunniteltua järjestelyä toteuttaa. Toisin kuin ennakkoratkaisumenettelyssä, ennakollisessa keskustelussa voidaan samalla kertaa esittää kysymyksiä useasta eri verolajista.

 

Huolellinen valmistautuminen luo pohjan keskustelulle

Verovelvollinen voi edesauttaa asian nopeaa käsittelyä valmistautumalla ennakolliseen keskusteluun huolellisesti. Käytännössä kaikista toimivin työtapa on kuvata järjestely kirjallisesti etukäteen. Luottamuksensuojan kannalta on olennaista, että kaikki asiaan vaikuttavat seikat tulevat riittävän selvästi kuvatuksi. Verovelvollisen on hyvä myös tarvittaessa muistaa päivittää toimittamaansa materiaalia, mikäli siihen liittyvät tosiseikat muuttuvat. Käytännössä tämä on voitu tehdä myös sen jälkeen, kun muistio on jo annettu. Tällöin voidaan varmistua siitä, etteivät muuttuneet seikat vaikuta Verohallinnon johtopäätöksiin.

Ennakollinen keskustelu on hyvä työkalu esimerkiksi yritysjärjestelyä suunniteltaessa

Kokemuksemme mukaan ennakollinen keskustelu toimii hyvin erityisesti tilanteissa, joissa käsitys tietyn järjestelyn verokohtelusta on olemassa, mutta sille halutaan esimerkiksi taloudellisen intressin suuruuden takia varmuus. Menettely sopii hyvin kysymyksiin, joista on olemassa oikeuskäytäntöä ja Verohallinnon kirjallista ohjeistusta: esimerkiksi tilanteessa, jossa verovelvollinen suunnittelee osittaisjakautumista ja haluaa selvittää, muodostavatko tietyt omaisuuserät tässä yhteydessä liiketoimintakokonaisuuden. Myös siirtohinnoittelu- ja valuaatiokysymykset ovat kokemuksemme mukaan sopineet hyvin ennakolliseen keskusteluun.

Arvonlisäverotuksessa, joka on oma-aloitteista verotusta, on jo aikaisemmin ollut käytössä kirjallinen ja suullinen ohjaus, jotka soveltuvat hyvin samanlaisiin tilanteisiin kuin ennakollinen keskustelukin. Mikäli ennakollinen keskustelu koskee kuitenkin yksinomaan arvonlisäverotusta, annetaan lopputulos myös nykyään kirjallisena ohjauksena. Keskustelu mahdollistaa kirjallista menettelyä paremmin vastavuoroisen keskustelun liiketoiminnasta, minkä ymmärtäminen on edellytys oikealle arvonlisäverokäsittelylle. Erityisesti monimutkaisten liiketoimien arvonlisäverokäsittelyn varmistaminen soveltuu hyvin ennakolliseen keskusteluun, ja kokemuksemme ennakollisista keskusteluista myös tällä saralla ovat pääosin positiivisia.

Asiantuntijoiden ja veronmaksajien keskuudessa on esiintynyt huolta siitä, että Verohallinto saattaisi ennakollisen keskustelun pohjalta kiinnostua yrityksen menneistä verovuosista ja mahdollisesti oikaista niitä. Tiedossamme ei kuitenkaan ole yhtäkään tapausta, jossa näin olisi käynyt, ja menettely onkin Verohallinnon mukaan lähtökohtaisesti eteenpäin katsovaa. Verohallinto ei mene harkinnassaan omien ohjeidensa ulkopuolelle, mutta se suhtautuu yleisesti ottaen avoimesti erilaisiin verovelvollisen esittämiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Mikäli ennakollisen keskustelun aikana on ilmennyt, että vastaus johonkin verovelvollisen esittämään kysymykseen tulee olemaan negatiivinen, on se kokemuksemme mukaan ollut mahdollista jättää muistion ulkopuolelle.

Lopputulos ei aina vastaa odotuksia

Ennakollisten keskusteluiden yleistyessä olemme törmänneet myös muutamiin negatiivisiin kokemuksiin. Ennakollisen keskustelun lopputulos ei ole aina vastannut sitä mielikuvaa ja yhteisymmärrystä, mikä tapaamisten aikana on muodostunut. Myös niin on käynyt, että Verohallinto ei pitkän harkinta-ajan jälkeen ole antanut muistiota, vaikka se on aluksi viestittänyt, että tapaus soveltuu hyvin ennakolliseen keskusteluun. Menettely on tällöin viivästyttänyt kokonaisprosessia, kun verovelvollinen on lopulta joutunut kuitenkin hakemaan asiassaan ennakkoratkaisua. Verohallinnon mukaan ennakkoratkaisu annetaan näissä tapauksissa yleensä nopeasti, ja sen laatimiseen osallistuvat samat henkilöt kuin ennakolliseen keskusteluun. Kokemuksemme mukaan tämä ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa toteutunut. Ennakollinen keskustelu on myös voinut estyä silloin, jos ratkaistavana olevasta asiasta on jo jokin toinen prosessi vireillä.

Ennakollinen keskustelu vaatii onnistuakseen riittävää valmistautumista niin yritykseltä kuin Verohallinnoltakin. Sen merkitys käsittelyn aikataulun ja lopputuloksen kannalta on sitä keskeisempi, mitä tulkinnanvaraisemmasta asiasta on kyse. Kun keskusteluun on valmistauduttu huolellisesti, on prosessi tyypillisesti vienyt kahdesta neljään viikkoa. Käsittelyajat ovat kuitenkin jonkin verran pidentyneet aiemmasta, mikä toisaalta kertoo myös siitä, että veronmaksajat ja asiantuntijat ovat omaksuneet menettelyn hyvin. Tällä hetkellä ennakollisen keskustelun piirissä on vain yhteisöasiakkaat, mutta toiveena on, että prosessi voitaisiin tulevaisuudessa ulottaa myös muihin asiakkaisiin.

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook